Avioehto ei ole epäluottamuslause — mitä se tekee
Avioehto herättää usein kielteisiä mielikuvia, ikään kuin se olisi merkki epäluottamuksesta puolisoa kohtaan. Todellisuudessa se on ennen kaikkea selkeyttä luova asiakirja, joka määrittää, miten omaisuus käyttäytyy avioliiton päättyessä. Kerromme, mitä avioehto käytännössä tekee, mitä se ei tee ja miksi se on monelle perheelle järkevä valinta.
Avioliitto synnyttää automaattisesti avio-oikeuden, jonka perusteella puolisoiden varallisuus tasataan avioliiton päättyessä. Avioehto on sopimus, jolla puolisot voivat sulkea tämän avio-oikeuden pois joko kokonaan tai osittain. Kyse ei ole omistuksen muuttamisesta avioliiton aikana, vaan siitä, mitä tapahtuu, kun liitto päättyy eroon tai kuolemaan. Avio-oikeus ei nimittäin anna kenellekään omistusta toisen tavaroihin avioliiton aikana — se on odotusoikeus, joka realisoituu vasta liiton päättyessä.
Vaikutus ositukseen
Ilman avioehtoa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus tasataan osituksessa, ja varakkaampi luovuttaa tasinkoa vähävaraisemmalle. Tasinko on se erotus, joka tarvitaan, jotta molemmat päätyvät yhtä suureen avio-oikeusosuuteen. Kun avioehto sulkee avio-oikeuden kokonaan pois, tätä tasausta ei tehdä lainkaan. Kumpikin pitää oman omaisuutensa, eikä tasinkoa makseta kumpaankaan suuntaan. Osituksen tilalle tulee yksinkertainen omaisuuden erottelu, jossa todetaan, mikä kuuluu kummallekin.
Tasinkoa on helpoin hahmottaa lukuesimerkillä. Oletetaan, ettei avioehtoa ole ja että toisen puolison avio-oikeuden alainen nettovarallisuus on 300 000 euroa ja toisen 100 000 euroa. Yhteenlaskettu nettosäästö on 400 000 euroa, joten kummankin avio-oikeusosuus on puolet eli 200 000 euroa. Varakkaampi puoliso luovuttaa siis 100 000 euroa tasinkona, jotta vähävaraisempi yltää tähän osuuteen. Avioehdolla tämä tasaus voidaan poistaa kokonaan, jolloin kumpikin pitää oman 300 000 ja 100 000 euron varallisuutensa.
Avioehto voi olla myös osittainen. Tällöin avio-oikeudesta voidaan rajata pois esimerkiksi yritys tai perintönä saatu omaisuus, kun taas muu varallisuus säilyy avio-oikeuden alaisena. Ositus koskee silloin vain avio-oikeuden alaista osaa, ja rajattu omaisuus siirtyy sellaisenaan omistajalleen tai tämän perillisille.
Vaikutus kuolintilanteessa
Avioehto ei vaikuta vain avioeroon, vaan myös puolison kuoleman jälkeiseen tilanteeseen. Se määrittää, kuinka suuri osa varallisuudesta luetaan vainajan pesään ja siten siirtyy perinnönjakoon. Tämä ratkaisee leskelle ja perillisille tulevat osuudet. Esimerkiksi uusperheessä avioehto voi turvata, että kummankin puolison aiemmista liitoista olevat lapset perivät juuri sen, mikä heidän vanhempansa omaisuutta on. Yrittäjälle avioehto puolestaan suojaa yritysvarallisuuden tasauksen ulkopuolelle.
Mitä avioehto EI tee
Avioehdon teho on rajattu nimenomaan avio-oikeuteen ja ositukseen. Se ei muuta sitä, kenelle omaisuus lopulta peritään. Avioehto ei poista rintaperillisen oikeutta lakiosaansa eikä syrjäytä perimysjärjestystä — nämä määräytyvät perintökaaren mukaan riippumatta siitä, onko avioehtoa tehty. Avioehto ei myöskään korvaa testamenttia: jos haluatte vaikuttaa siihen, kuka perii ja kuinka paljon, se tehdään testamentilla, ei avioehdolla. Parhaimmillaan nämä kaksi asiakirjaa täydentävät toisiaan.
Avioehto ja lesken asema
Lesken näkökulmasta avioehto vaikuttaa nimenomaan siihen tasaukseen, joka tehdään ennen perinnönjakoa. Tasinko itsessään on leskelle verovapaata — se ei ole perintöä. Jos avioehto sulkee avio-oikeuden pois, tätä tasinkoa ei kerry. On hyvä tietää, että leski ei myöskään aina ole velvollinen luovuttamaan tasinkoa: jos leski on puolisoista varakkaampi, hänellä on oikeus pidättää oma omaisuutensa eikä luovuttaa siitä tasinkoa vainajan perillisille. Avioehto ja tämä lesken oikeus vaikuttavat siis samaan kokonaisuuteen eri suunnista, ja niiden yhteisvaikutus kannattaa katsoa läpi tapauskohtaisesti.
Avioehdon pätevyys
- Avioehto on tehtävä kirjallisesti.
- Molempien puolisoiden on allekirjoitettava se.
- Avioehto tulee voimaan ja on pätevä vasta, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa.
Milloin avioehto kannattaa päivittää
Avioehto ei ole kertaluonteinen asiakirja, jonka voi unohtaa laatikkoon. Elämäntilanteen muuttuessa sen sisältö kannattaa tarkistaa. Tyypillisiä päivityshetkiä ovat yrityksen perustaminen tai sukupolvenvaihdos, merkittävän perinnön tai lahjan saaminen, uusperheen muodostuminen tai se, ettei aiempi avioehto enää vastaa teidän tahtoanne. Päivitys tehdään aina uudella rekisteröidyllä avioehdolla, joten muutos ei astu voimaan pelkällä keskinäisellä sopimisella.
Avioehto ei siis ole merkki epäluottamuksesta vaan tapa tehdä omaisuuden kohtalosta etukäteen selvä ja riidaton. Se suojaa molempia puolisoita ja usein myös perillisiä yllätyksiltä. Tämä on yleistä tietoa; oman perheenne tilanteen käymme tarkasti läpi kanssanne.
Tämä on yleistä tietoa kuolinpesän hoidosta, ei oikeudellista neuvontaa yksittäistapaukseen. Käymme oman tilanteenne läpi yhdessä kanssanne.
