Lakiosa: miksi lapsia ei voi täysin sivuuttaa testamentilla

Lakiosa on rintaperillisen lakisääteinen vähimmäisoikeus perintöön. Se on tarkalleen puolet siitä perintöosasta, jonka perillinen saisi ilman testamenttia. Jos lapsi siis perisi normaalisti vaikkapa kolmasosan pesästä, hänen lakiosansa on puolet tuosta kolmasosasta. Loput perinnöstä on vapaasti testamentattavissa.

Kenelle lakiosa kuuluu

Lakiosa kuuluu vain rintaperillisille eli vainajan lapsille ja heidän jälkeläisilleen. Ottolapsi on tässä samassa asemassa kuin biologinen lapsi suhteessa adoptiovanhempaansa. Jos lapsi on kuollut ennen vanhempaansa, hänen lakiosansa siirtyy lapsenlapsille tasan jaettuna. Sen sijaan puolisolla, vanhemmilla tai sisaruksilla ei ole lakiosaa — heidät voi testamentilla ohittaa kokonaan.

Miten lakiosa lasketaan

Ottakaamme yksinkertainen esimerkki. Vainajalta jää kolme lasta eikä puolisoa. Ilman testamenttia jokainen lapsi perisi kolmasosan pesästä. Lakiosa on puolet tästä, eli kuudesosa pesästä kullekin lapselle. Jos vainaja olisi testamentannut koko omaisuutensa esimerkiksi säätiölle, jokainen lapsi voisi silti vaatia tuon lakiosansa, ja säätiö saisi vain sen, mikä jää jäljelle.

Laskenta mutkistuu, jos vainaja on antanut elinaikanaan merkittäviä lahjoja tai jos pesässä on lesken avio-oikeuden piiriin kuuluvaa omaisuutta. Tällöin lakiosa lasketaan vasta sen jälkeen, kun lesken osuus eli tasinko on erotettu, ja eräät elinaikaiset lahjat lisätään laskelmaan mukaan. Tarkka euromäärä riippuu aina pesän kokonaistilanteesta, jota ei voi luotettavasti arvioida pesää tuntematta.

Lesken avio-oikeus pienentää usein jaettavaa

Avioliitossa ollut leski on tavallisin syy siihen, että lakiosa on käytännössä pienempi kuin pelkän testamentin perusteella luulisi. Ennen perinnönjakoa toimitetaan nimittäin ositus, jossa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi. Vasta tämän jälkeen jäljelle jäävä osuus on perittävää omaisuutta, josta lakiosa lasketaan. Selvennetään tämä laskentaesimerkillä.

Oletetaan, että vainajan omaisuus on 200 000 euroa ja eloon jääneen puolison omaisuus 100 000 euroa, eikä avioehtoa ole. Osituksessa varallisuus tasataan, jolloin varakkaampi puoli luovuttaa tasinkoa vähemmän varakkaalle. Tasauksen jälkeen vainajan jälkeen jaettavaksi jää 150 000 euroa. Jos rintaperillisiä on kaksi, kummankin laskennallinen perintöosa on 75 000 euroa ja lakiosa puolet siitä eli 37 500 euroa. Tämän verran kumpikin lapsi voi vaatia silloinkin, kun testamentti suosii esimerkiksi leskeä. Luvut ovat havainnollistavia; teidän pesässänne lopputulokseen vaikuttavat muun muassa avioehto, lesken hallintaoikeus ja mahdolliset velat.

Lakiosaa on osattava vaatia ajoissa

Tässä on kohta, joka yllättää monet: lakiosa ei toteudu itsestään. Vaikka oikeus on lakiin perustuva, perillisen on itse esitettävä lakiosavaatimus muille pesän osakkaille. Vaatimus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut todisteellisen tiedon testamentista. Jos määräaika ehtii umpeen, oikeus lakiosaan raukeaa — eli passiivisuus voi maksaa koko vähimmäisperinnön.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että testamentin tiedoksisaannin jälkeen kannattaa toimia ripeästi. Vaatimus tehdään kirjallisesti ja toimitetaan todisteellisesti, jotta määräajan noudattamisesta jää näyttö. Tämä on yleistä tietoa; oman tilanteenne ja määräaikanne käymme läpi yhdessä kanssanne.

Mitä vaatimuksen jälkeen tapahtuu pesässä

Kun lakiosavaatimus on esitetty määräajassa, se ei vielä tarkoita, että raha vaihtaa omistajaa samana päivänä. Vaatimus turvaa oikeuden, ja itse lakiosa toteutetaan osana perinnönjakoa. Ensin selvitetään pesän varat ja velat perukirjassa, tarvittaessa toimitetaan ositus lesken kanssa, ja vasta sen jälkeen lasketaan kullekin rintaperilliselle kuuluva lakiosan euromäärä. Lakiosa suoritetaan ensisijaisesti pesän varoista, ja yleensä rahana, ellei osakkaiden kesken toisin sovita. Jos testamentinsaaja on jo ehtinyt saada omaisuutta, hän voi joutua täydentämään lakiosaa esimerkiksi maksamalla erotuksen. Riitatilanteessa lakiosaa voidaan vaatia myös tuomioistuimessa, mutta useimmiten asia järjestyy pesän sisäisellä sopimisella, kun lähtötiedot ovat kunnossa.