Perinnönjako: miten pesän omaisuus lopulta jaetaan

Perinnönjako tulee ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun perunkirjoitus on tehty, vainajan velat on maksettu ja mahdollinen ositus lesken kanssa toimitettu. Vasta tämän jälkeen tiedetään, mikä omaisuus jää perillisille jaettavaksi. Jako on siis prosessin viimeinen vaihe, ei ensimmäinen.

Kaksi tapaa jakaa perintö

Perintö jaetaan Suomessa kahdella tavalla. Yleisin ja sujuvin on sopimusjako: osakkaat sopivat keskenään, kuka saa mitä, ja allekirjoittavat siitä asiakirjan. Tämä edellyttää, että kaikki osakkaat ovat täysi-ikäisiä ja yhtä mieltä jaon sisällöstä.

Osakkailla tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka ovat oikeutettuja osuuteen pesästä: yleensä perilliset, mahdollinen leski ja testamentinsaajat. Heidän yksimielisyytensä on sopimusjaon ydin. Käytännössä se tarkoittaa, että jaosta keskustellaan yhdessä ja jokainen saa tuoda esiin toiveensa ennen kuin asiakirja allekirjoitetaan. Kun yhteisymmärrys löytyy, jako etenee yleensä joustavasti, eikä ulkopuolista ratkaisijaa tarvita.

Jos osakkaat eivät pääse sovintoon, kukin heistä voi pyytää käräjäoikeutta määräämään pesänjakajan. Tällöin puhutaan toimitusjaosta. Pesänjakaja, yleensä lakimies, tekee jaon lain mukaan ja sen kustannukset maksetaan pesän varoista. Toimitusjako on aina mahdollinen silloinkin, kun yhteisymmärrystä ei synny, joten kenenkään ei tarvitse jäädä jumiin erimielisyyteen.

Jakokirja vahvistaa jaon

Sopimusjaosta laaditaan perinnönjakokirja. Siitä käy ilmi, mitä kukin osakas saa, ja sen allekirjoittavat kaikki osakkaat. Lisäksi jakokirjan vahvistaa kaksi esteetöntä todistajaa, eli henkilöä, jotka eivät itse ole pesän osakkaita, eivät ole testamentinsaajia eivätkä osakkaiden lähisukulaisia, eivätkä saa pesästä rahallista hyötyä. Allekirjoitettu jakokirja on se asiakirja, jolla esimerkiksi pankki tai Maanmittauslaitos siirtää omaisuuden lopullisesti uudelle omistajalle.

Esineinä vai rahana

• Omaisuus jaetaan esineinä: yksi osakas saa esimerkiksi asunnon, toinen kesämökin, kolmas sijoitukset, ja arvoero tasataan rahalla.
• Omaisuus myydään ja tuotto jaetaan: asunto ja muu omaisuus muutetaan rahaksi, joka jaetaan osakkaiden kesken osuuksien mukaan.
• Käytännössä monessa pesässä yhdistellään näitä: osa esineistä jaetaan sellaisenaan ja osa myydään.

Sopimusjako antaa osakkaille hyvin vapaat kädet. Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa pesässä on kesämökki ja kaupunkiasunto ja kaksi sisarusta. Toinen voi haluta pitää mökin suvun käytössä ja toinen muuttaa asuntoon. Jos mökki on arvoltaan 60 000 euroa ja asunto 100 000 euroa, mökin saava osapuoli voi saada erotuksen tasattuna rahana, jolloin molemmat saavat lopulta yhtä suuren osuuden. Tällä tavoin omaisuus voidaan jakaa juuri perheen toiveiden mukaan ilman, että mitään tarvitsee myydä.

Jaossa on huolehdittava siitä, että jokaisen rintaperillisen lakiosa täyttyy. Lakiosa tarkoittaa sitä vähimmäisosuutta, joka lapsella on lain mukaan oikeus saada. Tämän vuoksi jaon lukuja kannattaa tarkastella huolella ennen allekirjoitusta.

Jakamisella ei ole kiirettä

Perintöä ei ole pakko jakaa heti. Kuolinpesä voi olla jakamattomana niin pitkään kuin osakkaat haluavat, ja moni pesä pysyykin jakamattomana vuosia. Jos vainajalla oli puoliso, leskellä on usein oikeus pitää yhteinen koti jakamattomana hallinnassaan, mikä voi siirtää jakoa eteenpäin. Jakoon kannattaa ryhtyä silloin, kun se tuntuu luontevalta, eikä paineen alla.

Näin autamme teitä

Te ette jää tämän äärelle yksin. Kokoamme pesän tiedot, valmistelemme perinnönjakokirjan luonnoksen osakkaiden toiveiden pohjalta ja tarkistamme, että lakiosat ja muut olennaiset seikat tulevat huomioiduiksi. Käymme kanssanne läpi, mitä kukin saa ja miten allekirjoitukset hoidetaan, jotta jako etenee selkeästi ja ilman turhaa epävarmuutta. Jos tilanne osoittautuu monimutkaiseksi tai osakkaat ovat erimielisiä, ohjaamme teidät lakimiehen luo.