Perukirja ei ole vain lomake: mihin sitä tarvitaan

Moni mieltää perukirjan kertaluonteiseksi paperiksi, joka täytetään ja unohdetaan. Todellisuudessa se on kuolinpesän käyntikortti ja avain lähes jokaiseen seuraavaan vaiheeseen. Perukirja kertoo kolme keskeistä asiaa: kuka pesässä on osakas, mitä omaisuutta ja velkaa pesässä on, ja minkä arvoinen pesä on. Näitä tietoja tarvitsevat Verohallinto, pankit, viranomaiset ja lopulta perilliset itse. Niin kauan kuin pesää ei ole jaettu, lähes jokainen yhteydenotto ulospäin nojaa juuri näihin tietoihin.

Perukirja on pesän veroilmoitus

Perukirja toimii kuolinpesän perintöveroilmoituksena. Se toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen pitämisestä, eli käytännössä noin neljän kuukauden kuluessa kuolemasta. Sekä perunkirjoitukselle että perukirjan toimittamiselle voi hakea lisäaikaa Verohallinnolta perustellusta syystä, kunhan hakemus tehdään ennen määräajan umpeutumista. Tämän asiakirjan pohjalta Verohallinto määrää mahdollisen perintöveron. Verotusta keventänyt uudistus on tehnyt monen pesän verokohtelusta aiempaa lempeämmän, ja voimassa olevan asteikon mukaan verovapaa osuus per perillinen on 30 000 euroa ja tavanomainen koti-irtaimisto on verovapaata 7 500 euroon asti. Tarkka lopputulos riippuu aina pesän sisällöstä ja perillisten asemasta.

Jos perukirjaa ei toimiteta ajoissa, seuraukset eivät ole pelkästään muodollisia. Myöhässä jätetystä veroilmoituksesta voi seurata veronkorotus, ja Verohallinto voi viime kädessä arvioida pesän verotettavan omaisuuden saatavilla olevien tietojen perusteella. Siksi määräaikojen seuraaminen kannattaa: jos perunkirjoitus uhkaa venyä, lisäaikaa kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen kuin alkuperäinen määräaika umpeutuu, ei vasta sen jälkeen.

Osakasluettelo eli kuka pesää edustaa

Perukirjasta käy ilmi pesän osakasluettelo: ne henkilöt, joilla on oikeus päättää pesän asioista. Tämä on käytännössä todiste siitä, ketkä pesää edustavat. Kun osakasluettelo on vahvistettu, pankit ja viranomaiset tietävät, kenen kanssa he voivat asioida ja kenen suostumusta toimet edellyttävät. Ilman tätä luetteloa kukaan ei voi luotettavasti osoittaa toimivaltaansa pesässä.

Arjen tilanteet, joissa perukirjaa kysytään

Perukirja tulee vastaan yllättävän monessa arjen tilanteessa. Sitä kysytään aina, kun pesän omaisuuteen liittyy jokin virallinen toimi. Esimerkiksi pankissa asiointi etenee yleensä niin, että pankki pyytää perukirjan ja siihen liittyvän osakasselvityksen. Osakasselvitys on sukuselvitysten ketju vainajan 15 ikävuodesta kuolemaan asti, ja sen avulla pankki varmistaa, ettei luettelosta puutu ketään osakasta. Vasta kun pankki on tarkistanut osakasluettelon, vainajan tilejä voidaan hoitaa ja varoja siirtää. Seuraavat tilanteet ovat tyypillisimpiä, joissa perukirja pyydetään esiin.

• Pankkiasiointi: tilien hoito, laskujen maksu ja varojen siirrot edellyttävät perukirjaa ja vahvistettua osakasselvitystä
• Omaisuuden siirrot: kiinteistön tai asunto-osakkeen siirto perillisille pohjautuu perukirjan tietoihin
• Ajoneuvot ja sopimukset: auton omistajanvaihdos sekä erilaisten sopimusten ja tilausten päättäminen
• Vakuutukset ja etuudet: vakuutuskorvausten ja maksettujen etuuksien selvittely vainajan jälkeen
• Perinnönjako: jako tehdään perukirjan kokoaman omaisuus- ja osakastiedon pohjalta

Miksi se kannattaa tehdä huolella

Koska perukirja on pohja niin verotukselle, pankkiasioinnille kuin perinnönjaolle, sen huolellisuus maksaa itsensä takaisin myöhemmin. Hyvin laadittu perukirja säästää aikaa ja selvittelyä jokaisessa seuraavassa vaiheessa, kun tiedot ovat kerralla oikein ja täydellisinä. Puutteellinen tai virheellinen perukirja sen sijaan palaa pöydälle juuri silloin, kun pitäisi päästä eteenpäin, ja saattaa edellyttää täydennysperukirjan laatimista myöhemmin esiin tulleesta omaisuudesta. Tämä on yleistä tietoa; oman pesänne erityispiirteet käymme läpi kanssanne.